Monet tunnetuista tehtävistä on kehitetty jo vuosikymmeniä sitten, ja niitä käytetään yhä tutkimuksessa. Jokainen niistä keskittyy tiettyyn ajattelun osa-alueeseen.
Stroop-tehtävä
Tehtävässä nimetään sanan musteen väri, vaikka sana itse tarkoittaa toista väriä.
Se mittaa kykyä estää automaattinen reaktio, tässä tapauksessa lukeminen, ja toimia tehtävän sääntöjen mukaan.
Hidastuminen ristiriitaisissa kohdissa on lähes kaikilla selvä. Kiinnostavaa on, kuinka paljon ja kuinka tasaisesti.
Polkutehtävä
Trail Making -nimisessä tehtävässä yhdistetään paperille siroteltuja numeroita järjestyksessä yhdellä viivalla.
Vaikeammassa versiossa vuorotellaan numeroita ja kirjaimia: 1, A, 2, B ja niin edelleen.
Tehtävä kertoo visuaalisesta hahmottamisesta, nopeudesta ja kyvystä vaihtaa joustavasti kahden säännön välillä.
Numerosarjat
Tutkija lukee numerosarjan, ja sinä toistat sen. Joskus sarja pitää sanoa takaperin.
Sarjat pitenevät vähitellen, kunnes muistaminen ei enää onnistu.
Eteenpäin toistaminen kuvaa lähinnä sitä, kuinka paljon tietoa pystyt pitämään mielessä. Takaperin toistaminen vaatii lisäksi tiedon käsittelyä, eli työmuistia.
Korttien lajittelu
Wisconsinin korttilajittelutehtävässä kortteja ryhmitellään värin, muodon tai lukumäärän mukaan. Sääntöä ei kerrota, vaan se pitää päätellä palautteesta.
Kesken tehtävän sääntö vaihtuu varoittamatta.
Tehtävä näyttää, kuinka nopeasti huomaat muutoksen ja pystyt luopumaan aiemmin toimineesta tavasta.
Ravenin matriisit
Ravenin progressiivisissa matriiseissa näytetään kuvioruudukko, josta puuttuu yksi osa. Tehtävänä on valita vaihtoehdoista se, joka täydentää säännönmukaisuuden.
Tehtävät eivät vaadi kielitaitoa, ja niitä pidetään päättelykyvyn mittareina.
Ne kuuluvat tunnetuimpiin älykkyystutkimuksen välineisiin, mutta nekin kuvaavat vain yhtä ajattelun puolta.
Entä älykkyysosamäärä?
Varsinainen älykkyystesti koostuu useista osatehtävistä, ja tulosta verrataan laajaan vertailuaineistoon.
Testin tekee koulutettu ammattilainen standardoiduissa olosuhteissa. Pelkkä yksittäinen tehtävä tai verkkovisa ei vastaa tällaista arviota.
Älykkyysosamäärä kertoo testisuorituksesta tietyssä tilanteessa, ei ihmisen arvosta tai koko kyvykkyydestä.
Pisteitä enemmän
Tutkijat katsovat harvoin pelkkää lopputulosta.
Reaktioajat, virheiden laatu, oppiminen tehtävän aikana ja muutokset tehtävän vaikeutuessa kertovat usein enemmän.
Näin yksinkertaisetkin tehtävät tuovat näkyviin, kuinka monikerroksista tavallinen ajattelu on.
Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi. Se ei ole testi eikä kerro mitään omista kyvyistäsi tai terveydestäsi.
